Viimeinen tarina

Usein henkilön viimeinen tarina on hänen laatimansa testamentti. Siinä vainaja on puhunut itsestään mahdollisesti sen kaiken, jota ei eläessään ole pystynyt tai halunnut sanoa.

Joskus testamentti on järkytys ja mahdolliset sukulaiset ovat kauhuissaan. Omaisuus on annettu henkilölle, josta toiset eivät ole olleet edes tietoisia. ”Oliko meidän vaarilla joku salarakas, ja että niin nuori. Kyllä vaari teki sitten paskamaisen teon. Niin paljon kuin mekin ollaan häntä hyysätty ja käyty laitoksessa katsomassa. Mielissään tuntui olevan ja koko ajan varmaan kuitenkin ajatteli minkä shokin saa aikaan testamentissaan. Ehkä piruuttaan itsekseen naureskeli . Olisiko joku hoitaja vanhaa miestä mielistellyt.”

Yleensähän vainaja haluaa kuitenkin hänestä pidettävän myös kuolemansa jälkeen. Silloin noudatetaan yleistä perimysjärjestystä. Kaikki on hyvin ja maassa  rauha myös mullan päälläkin.

Rikosfilmeissä testamentilla on usein tärkeä osuus. Sen vuoksi tehdään murhia, kun saadaan vihiä mahdollisista mahdollisuuksista. Kellä oli syytä murhata vainaja? Väliin tulevat muuttujat kuten salarakkaudet ovat otollista tietoa rikoskonstaapelin aivoituksissa. Petetyksi tulevat puuttuvat peliin ja salarakas suistetaan rotkoon tai myrkytetään, milloin mitenkin.

Kysymys on siis usein rahast, ja omaisuudesta. Siihen voi liittyä myös mustasukkaisuutta. Sen voima on valtava ja herra paratkoon sitä, joka moisen kohteeksi joutuu. Mutta rikospoliisi hymyilee tyytyväisenä. Asia näyttää harvinaisen selvältä.

Mutta kukapa vielä hengissä haluaa kertoa tulevasta testamentistaan. Ajatellaanpa tilannetta jossa kaikki sukulaiset on kutsuttu kokoon ja siinä kahvia juodessa henkilö ilmaisee tulevan testamenttinsa. ”Aluksi ilmoitan, että olette olleet melko v-mäinen suku. enpä ole juuri kehenkään teistä ollut mielistynyt saatikka tyytyväinen. Useilla teistä on jo nyt omaisuutta kylliksi, mutta vielä haluaisitte lisää. Jotkut ovat varsinaisia kelmejä ja linnankin kiertäneitä. Ei, jos oikein tarkasti ajattelen niin ainoa kunnon mies on ollut puutarhurini. Hän on hoitanut kukkiani  kuin omiaan ja samalla ollut minulle hyvää seuraa, jutustelua ja shakinpeluuta. Hän saa kaiken jälkeeni. Myös kukat ja puutarhan.

jussi aulis