Heräsin sängystä yksinäin
Pudistin päätäni, ja nousin ylös
Katsoin peiliin nähden itseni
Itkuisen
Pyyhin kasvoni kuiviksi
Kuulin sateen, ja nostin katseeni
Silloin mieleni täyttyi muistoista
Kultaisista
Hymyilin
Otin pöydältä ruoantähteet
Söin ateriaani, ja tuijotin ulos
Näin ikkunasta apean maiseman
Metsäisen
Pyyhin suuni puhtaaksi
Otin työasuni, ja puin päälleni
Lahkeistani riippui tuoreita varpuja
Nuutuneita
Hymähdin
Ravistelin havut pois
Siistin itseni, ja vilkaisin peiliin
Heijastuksesta kajasti kuva itsestäni
Lohduton
Käänsin katseeni sivuun
Kävelin ovelle, ja astuin ulos
Silmäni todistivat arkista näkymää
Syrjäistä
Huokaisin, ja siirryin uuteen työpäivään yksinäiseen
– Tuomo Partanen