Kirjoittajalta Kirjoittajayhdistys Sonetti

Mielenkiintoinen kirja.

Kirjastossa käydessäni kirjojen esittelyhyllystä katseeni osui kirjaan, joka oli nimeltään, Hilerin oikeudenkäynti.

Vallankaappausyritys 1932 ja natsisaksan nousu. Oikeudenkäynti avasi Hitlerille tien valtaan ja Sksan johtoon.

Kirjan on kirjottanut. David King.

Itseäni on hitoriaan liittyvä kirjallisuus aina kovasti kiinostanut. Olen lukenut paljon myöskin natsisaksaan liittyvää. Tämä vaihe mikä liittyi Hitlerin oikeudenkäyntiin, en tiennyt siitä juuri mitään. Tässä kirjassa avautuu selkeä näkemys ajan henkeen ja hävityn ensimäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan.

Kirjan takakannessa on esittely kirjan sisällöstä, jota lainaan tähän juttuun.

Itävaltalainen korpraali Adof Hitler sai maanpetossyytteen epäonistuttuaan vallankaappauksessa Munchenissa vonna 1923. Hän käänsi oikeudenkäynnin edukseen, kansalissosiallistisen propagandan levitysapahtumaksi, ja hänestä tuli tunnettu hahmo niin Saksassa, kuin laajenmminkin. Tämän jälkeen Hitleriä oli entistä vaikeampi pysäyttää.

Kirja perustuu oikeudenkäyntiasiakirjoihin, poliisin arkistoihin ja Lanbergin vankilan arkistoihin, dokumentteihin, sekä useisiin muihin aiemmin julkaisemattomiin lähteisiin. Hitlerin oikeudenkäynti on mukaansa tempaava ja hyytävä kertomus oikeuden epäonnistumisesta – katasrofaalisin seurauksin. Kirja saa meidät ymmärtämään entistä paremmin Hitlerin tietä itsevaltiaaksi, ja se antaa aineksia arvioita nykyisiä ääriliikkeitä.

Lassi Rönkkö

Pieni kirjapuoti Pariisissa. (Das Lavendelzimmer). Nina George, 2013. Suomentanut Veera Kaski.

Tämä hurmaava teos valloitti helmikuun iltalukuhetkeni. Teoksessa kirjakauppias Jean Perdu pitää kirja-apteekkia Pariisissa Seinen rannan laiturissa vanhassa proomussa. Proomun hän oli ristinyt Luluksi. Kaikkihan tiedämme, että tavallisessa apteekissa myydään lääkkeitä, pillereitä, voiteita ja laastareita erilaisiin sairauksiin ja kolotuksiin. Perdu myi omassa apteekissaan kirjoja sairauksiin, joita nimitetään sanoilla hylätty, yksinäisyys tai epätoivoinen rakkaus.

Kauppias oli erikoistunut kuuntelemaan asiakkaan tunteita niin, että hän joko pystyi suoralta kädeltä suosittelemaan ”tautiin” jotain kirjaa tai kieltämään asiakasta ostamaan väärää kirjaa. Väärät kirjat saattoivat aiheuttaa asiakkaalle ehkä lisää masennusta tai muuta tunne-elämän häiriötä.

Mutta kukaan ei tiennyt, miten epätoivoinen kauppiaan oma tunne-elämä oli. Kirjan syntyhetkellä hän oli täyttänyt viisikymmentä vuotta. Näistä vuosista kaksikymmentä viimeisintä hän oli vaalinut omaa salaisuuttaan, rakkautta, joka oli päättynyt toisin kuin hän luuli. Tuska, jota hän tunsi, saavutti eräänä päivänä lakipisteensä. Niinpä hän riuhtoi Lulun irti laiturista ja lähti seilaamaan Seineä eteenpäin mukanaan kaksi kulkukissaa, Kafka ja Lindgren, sekä eräs masentunut esikoiskirjailija, jonka maallinen omaisuus kännyköineen ja pankkikortteineen putosi jokeen.

Matkan aikana hän löysi uusia tuttavia, joista tuli ystäviä. Ihmisiä, jotka opettivat häntä elämään uudestaan ja vihdoin hän myönsi itselleen, että oli rakastanut jotain, jota ei enää ollut olemassa. Hän ihastui Ranskan maaseutuun, laventelipeltoihin, vehreisiin niittyihin, ihmisiin, jotka valmistivat maailman ihaninta ruokaa ja juomaa. Jo ennen matkaa hän oli tavannut uuden rakkautensa, Catherinen, jolle hän matkoiltaan kirjoitti ja viimein uskalsi tunnustaa tunteensa.

Teoksen paras opetus on yksinkertainen elämänfilosofia, jonka mukaan elämiseen tarvitaan vain kunnon yöunet, hyvää ruokaa ja ympärille tarpeeksi ystävällisiä ja ymmärtäviä kanssakulkijoita sekä rakkautta, paljon rakkautta.  

Kaikki on tallella. Yhteiset hetkemme ovat katoamattomia, kuolemattomia. Eikä elämä koskaan lopu.

Saksalaisen Nina Georgen ranskalainen rakkaustarina on ollut bestseller monessa maassa. Saksassa se pysyi 10 viikkoa myyntilistojen kärjessä.

Hannele Laukkanen

Aika arkinen

Jos se olisi vain yhtä juhlaa? Varmaan siihen kyllästyisi, yrittäisi keksiä väkisin jotain vielä hauskempaa, jotta juhla vain jatkuisi. Mutta ei se ky niin. Ikuinen juhlinta ei ole mahdollista. Viimeistään rajojen loppuessa tai depression iskiessä, on keksittävä , miten päästä juhlimisesta arkeen. Arki on pelottanut, mutta nyt se on ainut tie eteenpäin. Näin arki onkin ystävä. Ja kun Kun on vielä töitä, niin kello pärähtää ystävälisesti aikaisin aamulla. Sen ääni on toivoa herättävä. Tahtoo sanoa: Sinulla on mahdollisuus uuteen elämään.

Kuten muutkin. Kuljet liukuportaita alaspäin ja maanalainen kerää sinut yhdessä muiden harmaiden hahmojen kera. Se imuroi kaikki sisäänsä ja sylkee ne väliin ulos. Ihmiset tuijottavat apaattisena jonnekin vaunun nurkkaan tai katselevat kännykkäänsä . Mutta sinä? Olet toivoa täynnä, hymyilet onnestasi. Jotkut kokevat sen ärsyttävänä. Hulluko on. Näin aamusta jo hymyilee, kuin muita kiusatakseen. Mutta sinä olet omissa maailmoissa. Odotat tältä ensimmäiseltä työpäivältä paljon.

Elämässä on taas järjestystä. Herätys, aamukahvi. Pieni lounas ja sitten kotiin kaupan kautta. Niin on turvallista ja katsella kun harmaat hahmot kuljettavat ruokakassejaan. Kassalla eivät juuri vilkuile ja puhu. Kortti käy nopsaan. Myyjäkin on ihmeen hiljainen. Kuin robotti hän ottaa seuraavat einekset ja vinguttaa koodeja. Mutta hän, olkoon vaikka matti, on päättänyt poiketa muodollisesta kaavasta. Tai ei hänen tarvitse sitä väkisin tehdä. Sisältä pulppuaa iloinen solina ja hymyillen hän asettaa tavaransa tiskille. Myyjä kavahtaa. Mitä virnuilee. Minulleko. Onko minussa jotain huvittavaa. Epätietoisena hän pälyilee miestä , tavaroita ja käsi haparoi koodeja. Ja vielä Matti puhuu jotain säästä ja lähtiessä toivottaa myyjälle hyvää päivänjatkoa. Tämä toljottaa silmät ympyränä, ei osaa vastata, on hiljaa.

Vaikka sää on tosiasiassa harmaa ja räntäinen, matti näkee kaiken aurinkoisena. Hän on nyt turvallisesti oravanpyörässä joka luo säännöt . On se helppoa. Tummat hahmot kuljettavat nyssäköitään, vaikuttavat apeilta. Mutta matti kiiruhtaa vauhtiaan, muovikassi heijaa hänen ripeässä tahdissa. Kotona odottaa einesten laitto. Hän onkin kyllästynyt ainaisiin juhlaruokiin. Hernekeittoa ja valmiita lihapullia. Kuinka ihana arkinen ateria. Muistot palaavat lapsuuteen, aikaan jolloin kaikki oli niin säännöllistä. Vielä kun löytäisi sellaisen tavallisen, arkisen sarjan TV:stä. Ja sitten iltatee ja innolla odottamaan seuraavaa päivää. Herätyskellon käskevää mutta ah, niin piristävää ääntä.

Jussi Aulis

Virus

Ihmisiä ylenmäärin, taudit täällä leviää.

Itsekkäitä ihmiset, liikaa täällä sikiää, luonnon lajit tuhotaan.

Väliin tulee uusi tauti, ihmismäärä vähenee.

Kehittyvä lääketiede taudin taasen kukistaa.

Kansat jatkaa eloaan, saaden aikaan tuhojaan.

Luonto kysyy, huokaa, ihmiskunta, olis aika ymmärtää.

Outo aika ompi tämä, missä onkaan määränpää.

Tuulet yltyy kuumenee, röyhkeys meissä lisääntyy.

Tulvat nousee ahdistaa, monen myöskin hukuttaa.

Jotkut täällä köyhtyy, rikastuu, rahoistaan he huolissaan.

Pörssikurssit laski tänään, huomenna kai nousee taas.

Uusipäivä valkenee, taudit väijyy uhrejaan.

Lassi Rönkkö

Kun sinivuokot kukkivat

Anja Rusinen

Kylmä yllättää kevääni,

painaa hartioitani.

Itken jäätävää kaipaustani,

ikävöin kuumia kesiämme, rutistuksiasi.

Puhun seinille, taivaan linnuille, itselleni.

Valun itkuvirsinä korpiin, puroina metsiin.

Hiljaisuus pysähdyttää ajatukseni,

odottamasi sinivuokot kukkivat jo.

KAPINARUNO 2020

Hei!

Työväenkirjaston ystävät ry järjestää jälleen aiemmilta vuosiltakin tutun Kapinarunokeräyksen. Lähetän tässä keräystiedotteen liitteenä kirjoittajayhdistyksille tai niiden sihteereille. Tiedote löytyy myös tämän viestin lopusta. Toivon, että jaatte tiedotetta sähköpostilistoillanne ja muissa tiedotuskanavissanne. Kiitos jo etukäteen!

Yst. terv.Riikka YlitaloKapinarunoraadin jäsen

KAPINARUNO 2020
Millainen on tämän päivän kapinaruno? Kapinaruno vastaa kysymykseen, mikä on pielessä ja epäoikeudenmukaista. Se kapinoi väärää vallankäyttöä vastaan ja osoittaa kohti tilanteita, joissa kansalaisten oikeuksista on pidettävä parempaa huolta. Se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se voi yhtä lailla olla kapinaa pessimismiä vastaan. Myös koronavirus tai siitä johtuva poikkeustilanne voi saada aikaan halun kapinoida. Kapinarunossa on lisäksi mahdollista esittää, miten käsitelty epäkohta voidaan korjata.

Sinä runojen kirjoittaja, kirjoita kapinaruno ja lähetä se meille. Osa osallistujista pääsee – koronavirustilanteen näin salliessa – esittämään runonsa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä Sörnäisissä 20.11.2020. Vaikka tapahtuma peruuntuisi, kilpailun parhaat huomioidaan ja heidän runoistaan kootaan julkaisu. Runojen esittämisestä ja julkaisemisesta ei makseta palkkiota. Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno VI -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta.

ETENEMME NÄIN: Lähetä korkeintaan viisi (5) runoa 23.10. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kapinaruno(at)gmail.com tai postitse osoitteeseen Työväenkirjaston ystävät ry, Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Liitä runolähetykseesi aina nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Runojen tulee olla uusia.

Raati valitsee esitettävät runot. Raatiin kuuluvat runoilija ja kirjoittamisen opettaja Miia Toivio, runoilija, toimittaja ja kriitikko Sanni Purhonen sekä tutkija ja opettaja Riikka Ylitalo. Kapinarunotilaisuudessa Toivio ja Purhonen kommentoivat esitettyjä runoja. Runoilijat saavat kutsun tilaisuuteen 12.11. mennessä. Tarkempia tietoja kapinarunokeräyksestä antaa raati, kapinaruno(at)gmail.com .

Tervetuloa luomaan uutta runoutta ja runokulttuuria. Kapinarunokeräyksen järjestää Työväenkirjaston ystävät ry.

Jaathan tätä viestiä ja kerrot kapinarunojen keruusta 2020!